Johdanto
- Eveliina Salomaa
- Feb 18, 2018
- 2 min read
Updated: Feb 19, 2018
Median murroksella tarkoitetaan maailmanlaajuista digitaalista murrosta, joka muuttaa median käyttötapoja, teknologiaa ja jakelua.

Lehtien levikin laskusuuntaus on jatkunut jo niin kauan, että sen pysähtymistä on pidetty
pienenä ihmeenä. Alkuvuodesta 2018 ihme kuitenkin tapahtui, kun Sanomalehti Karjalaisen,
Aamulehden ja Helsingin Sanomien päiväkohtainen levikin lasku pysähtyi digitilausten nousun myötä. Lue uutinen tästä.
Uudet lukutottumukset haastavat myös maakuntien mediat, jotka seuraavat perässä valtakunnan ja maailman trendejä. Sanomalehti Karjalaisessakin kehitetään jatkuvasti digitaalista julkaisua ja sen sisältöjä. Lehden tekemisen kulttuuria on muutettu niin, että sisältöjä mietitään verkkovetoisesti. Menossa on sisällöllisen tekemisen muutos, joka on hyvää aikaa uutisgrafiikan uudelle tekemiselle ja kokeilulle verkossa.
Karjalaisen digilehden lukijoista suurin osa lukee digilehtensä mobiilisti (46 %), sen jälkeen tulevat desktop (40 %) ja tabletti (14 %).
Sanomalehti Karjalaisen lukijoista suurin osa lukee digilehtensä mobiilisti (46 %), sen jälkeen tulevat desktop (40 %) ja tabletti (14 %). Kasvua verkkolehden kävijämääriin on syntynyt verkkotoimitukseen lisättyjen henkilöresurssien ja sisällön kehittämisen myötä. Samalla laajempi digilehden sisältö on pantu maksulliseksi.
Käsitteet, tapaustutkimus ja kehitystehtävä
Opinnäytteessäni käytän sanaa uutisgrafiikka, jolla haluan alleviivata sanoma- ja verkkolehdessä julkaistavaa infografiikkaa. Uutisgrafiikkaa valmistava graafikko on myös journalisti, jota sitoo journalistin eettiset ohjeet osana toimitusta. Uutisgrafiikan, kuvituksen ja taittotyön tekeminen on visuaalista editointia.
Tutkimukseni lähestymistapana käytän tapaustutkimusta (case study), jonka avulla pyrin ymmärtämään kehittämiskohdettani: Miten uutisgrafiikka muotoillaan verkkoon? Mihin uutisgrafiikka sijoittuu informaatiomuotoilun ja datajournalismin kentässä?
Kehittämistehtävänäni on löytää uusia tapoja toteuttaa digilehden sisältöjä Sanomalehti Karjalaiseen. Lisäksi tarkoituksenani on selvittää millaisia verkkotyökaluja grafiikan ja visualisointien tekemiseen kannattaa valita ja miten verkkografiikan työprosessi etenee osana muuta työtä.
Tutkimuksen lopputuloksena esitän kehittämisehdotuksia Karjalaisen visuaalisen toimituksen verkkografiikan työprosessiin ja valmistamiseen.
Aineisto ja teoreettinen viitekehys
Opinnäytteeni tutkimusaineisto jakautuu Karjalaisen printti- ja digilehteen toteutettuun matineajuttupakettiin ja blogikirjoituksiin, jotka koostuvat teoreettisesta pohdinnasta, työprosessin läpikäymisestä sekä Suomen Kuvalehden kansainvälisesti palkitun graafikko Hannu Kyyriäisen haastattelusta, jota käytän työskentelyn vertaisarviona ja esimerkkinä.
Elokuussa 2017 julkaistuun juttupaketin osina ovat kansallispukukonsultin Taina Kankaan asiantuntijahaastattelu ja kolmen pohjoiskarjalaisen kansallispukuja harrastavan henkilön haastattelut, valokuvaukset ja videokuvaukset. Juttupakettiin kuuluu neljän kansallispuvun esittelygrafiikat, kartta ja videot.
Teoreettisena viitekehyksenä on Tieto näkyväksi -teos (2016), joka alan ensimmäinen kotimaisena tietopakettina antaa laajan katsauksen informaatiomuotoiluun myös journalismin alalta. Sen kirjoittajat ovat Informaatiomuotoilu.fi -blogin pitäjät Juuso Koponen, Jonatan Hildén ja Tapio Vapaasalo. Toisena merkittävä päälähteenä pidän Datajournalismin työkäytännöt -kirjaa (2016), jonka ovat kirjoittaneet Turo Uskali ja Heikki Kuutti. Perusteoksessa käsitellään datajournalismin historiaa, innovaatioita, etiikkaa ja tulevaisuutta.
Toimeksiantaja ja toiminta-asetelma
Olen työskennellyt Sanomalehti Karjalaisen visuaalisessa toimituksessa graafikkona pian
10 vuotta. Karjalainen on maakuntalehti, joka ilmestyy Pohjois-Karjalan alueella. Sen kokonaislevikki on 33 610, joista painetun ja digilehden tilaajia on 32 377 ja pelkän digilehden tilaajia 1 233. (2017 LT-levikki.)
Karjalaisen digilehdessä on ollut maksullinen tilaajasisältö syksystä 2016 alkaen. Alkuvuodesta tehdyn selvityksen perusteella Karjalaisen digilehden kuukausittainen kävijäluku on 365 000. Sivulatausten määrä on kasvanut kuusi prosenttia vuodesta 2016. Digilehteä luetaan seuraavasti: mobiili 46 %, desktop 40 % ja tabletti 14 %.
Karjalainen on osa Väli-Suomen mediaa yhdessä Savon Sanomien, Keskisuomalaisen ja Etelä-Suomen Sanomien kanssa. Lehdillä on yhtenäiset ulkoasut ja juttu-, kuva-, grafiikka- sekä sivuvaihtoa. Lehtiyhteistyötä tehdään myös mediayhtiö Kaakon Viestinnän kanssa. Kaakon Viestintään kuuluvat Länsi-Savo, Itä-Savo, Etelä-Saimaa, Kymen Sanomat ja Kouvolan Sanomat sekä Uutisvuoksi.
Comments