Informaatiomuotoilun muotoilua

Eveliina Salomaa
Sep 26, 2017
2 min read

Updated: Oct 4, 2017

Mitä informaatiomuotoilu oikein on? Tieto näkyväksi -teos on alan ensimmäinen kotimainen tietopaketti, joka on opinnäytteeni päälähde. Se antaa tiedonjanoisille vastauksia.

Informaatiomuotoilulla on useita määritelmiä. Tieto näkyväksi -teoksen (2016) kirjoittajat ja Informaatiomuotoilu.fi -blogin pitäjät Juuso Koponen, Jonatan Hildén ja Tapio Vapaasalo nojaavat aikaisempiin alan vaikuttajiin.

Informaatiomuotoilu on selkeän ajattelun tekemistä näkyväksi. - Edward R. Tufte

-- the art and science of preparing information so that it can be used by human beings with efficiency and effectiveness. - Robert E. Horn

Tekijäkolmikon oman määritelmän mukaan käsitteellä viitataan ennen kaikkea tiedon visuaalisen esitysasun muotoiluun. Sen työvaiheisiin kuuluvat tiedon valitseminen, järjestäminen ja esittäminen kohderyhmien tarpeet, ominaisuudet ja käyttöyhteydet huomioiden.

Kuvalliset esitystavat jaetaan kahteen pääkategoriaan:

1. Infografiikka eli selittävä, viestintää tukeva grafiikka.

2. Visualisointi eli eksploratiivinen, uusia piirteistä aineistosta paljastava grafiikka.

Informaatiomuotoilun kieli

Informaatiomuotoilun kaksi keskeisintä periaatetta: vertailu ja sisällöllinen pelkistäminen. - Koponen, Hildén, Vapaasalo, 2016.

Informaatiomuotoilu on eriytynyt Koposen, Hildénin ja Vapaasalon mielestä graafisesta suunnittelusta omaksi osaamisalueekseen. Väitettä he perustelevat muun muassa Apteekkari-lehden kyselyllä, jonka mukaan 30 prosenttia suomalaisten apteekkien potilasturvallisuudesta on vaarantunut liian samankaltaisten lääkepakkausten vuoksi. Graafinen suunnittelija keskittyy heidän mukaansa ensisijaisesti valmistajan brändi-ilmeen johdonmukaiseen soveltamiseen, kun taas informaatiomuotoilijan näkökulmasta brändi ja estetiikka ovat alisteisia grafiikan tiedonvälitykselle. (2016, s. 20.)

Informaatiomuotoilijan kultaisena sääntönä Koponen, Hildén ja Vapaasalo pitävät seuraavaa lausetta:

Valitse esitystapa, joka tuottaa mahdollisimman selkeän lopputuloksen.

Koponen, Hildén ja Vapaasalo listaavat hyvän visualisoinnin tavoitteet, jotka pohjaavat Edward Tuften esittämiin kriteereihin (esim. The Visual Display of Quantative Information 2001).

1. Visualisoinnin tulee esittää vain tosia väitteitä todellisesta maailmasta, selkeimmällä mahdollisella tavalla.

2. Tietojen tulee olla oikein ja luotettavasta lähteestä.

3. Tiedon esitystapa on valittava niin, ettei se johda lukijaa harhaan ja vie huomiota aineiston todellisilta piirteiltä.

4. Visualisoinnin tulee näyttää suuret erot suurina ja pienet pieninä.

5. Visualisoinnin pitää kiinnittää lukijan huomio merkittäviin seikkoihin ja jättää vähäpätöiset asiat sivurooliin.

6. Visualisoinnin on sisällettävä mahdollisimman paljon, mutta ei yhtään liikaa tietoa.

7. Visualisointi antaa nopean yleiskuvan aiheesta, mutta palkitsee myös lukijan, joka käyttää aikaa siihen syventymiseen.

Tieto näkyväksi

Viime keväänä Visualizing Knowledge -seminaarissa Aalto yliopistossa puhui laaja kirjo asiantuntijoita, jotka olivat tehneet informaatiomuotoilua eri alojen projektien ja tutkimusten parissa. Odotetusti esillä oli hienoja infograafisia esityksiä, visuaalisia verkkoalustoja ja typografista knoppitietoa alan ammattilaisille. Mutta mukaan mahtui myös puheenvuoroja tiedon rajaamisesta, rakenteellisesta selkiyttämisestä, tekstin muotoilusta ja visuaalisesta kommunikoinnista.

Mieleeni jäi kaksi sisällöllisesti muista puheenvuoroista eroavaa esitystä, joiden aikana huomasin pohtivani niiden suhdetta muotoiluun. Muotoilija Stefania Passeran osoitti kuinka lakitekstien muotoilun saralla on paljon tehtävää niin, että sopimusteksti on luettavampaa ja ymmärrettävämpää.

Tiedon valitseminen ja järjestäminen ovat yhtä tärkeitä kuin typografinen muotoilu.

Professori Alison Black puolestaan esitteli kuinka visualisoinnin avulla voidaan kulttuurillisesti ja ymmärrettävästi välittää tietoa esimerkiksi sää- ja viljelyolosuhteista asiantuntijoilta ghanalaisille viljelijöille tai auttaa muistisairaiden kommunikointia kivunlievityksen saamiseksi.

Muotoilijat ovat mukana tulkitsemassa ja luomassa visuaalista koodistoa ihmisten välisen vuorovaikutuksen helpottamiseksi.

Taustalla on Otto Neurathin luoma Isotype-kuvasto, joka pyrki univeraaliin ymmärrettävyyteen, kulttuureista ja puhetavoista riippumattomaan viestintään. Neurathin piktogrammit eli kuvamerkit ovat osa kansainvälistä, julkista informaatiota.

Semioottinen lukutapa

Semioottisesti ajateltuna ja yhdysvaltalaisen semiootikko Charles S. Peircen merkkityyppiluokkia mukaillen verbaalinen esitystapa vaikkapa suomen kielen sanasta kissa avautuu hitaammin kuin todellisuutta vastaava eli ikoninen kuva.

Olemme sopineet sanoille eli symboleille yhteisen merkityksen omassa kulttuuripiirissämme. Kuvan tulkinta on taas intuitiivista ja se ymmärretään ilman erityistä ponnistelua jopa universaalisti. Abstraktiset visualisoinnit, kuten tilastografiikka, vaativat aktiivista lukemista ja sijoittuvat semioottisesti lähelle kielellistä, sopimukseen perustuvaa koodistoa. Siksi esimerkiksi tilastografiikan lukemista täytyy opetella erikseen.