Kansallispuvut visuaaliseksi ja monikanavaiseksi jutuksi

Sain vapaat kädet toteuttaa aiheesta “suomalaiset kansallispuvut” monikanavaisen jutun Karjalaisen printtiin ja verkkoon. Aiheesta ei ollut tilastotietoa olemassa, joten perinteiset infograafiset ratkaisut eivät tulleet kyseeseen.

Esimiesteni ideoima aihe innosti, sillä kansallispuvut olivat mielestäni hyvä aihe jo visuaalisuudenkin kautta. Oppimishaasteeksi asetin itselleni uusien visualisointitapojen etsimisen erityisesti verkkoon. Kuitenkin päädyin melko perinteisiin ratkaisuihin, kun ohjelmateknisen osaamisen, aikataulun ja julkaisukanavan raamit realisoituivat.

Toimittajan ammattiosaamista on olennaisen tiivistäminen ja turhien sivujuonteiden karsiminen, graafikko näkee monesti jo rajatun aineiston mahdollisuudet. Nyt sain tehdä kaiken itsenäisesti alusta loppuun. Siitä syntyi mahdollisuuksien ja mahdollisuuksien suo. Seuraavaksi kerron kevään ja kesän 2017 aikana tekemäni juttupaketin työprosessista.

Koko kansallispukumatinea julkaistiin Karjalaisen printissä ja verkossa kansallispukupäivänä 5.8.2017 ja se on luettavissa tästä linkistä!

Juttusuunnitelma

Juttupakettiin kuului kansallispukukonsultin Taina Kankaan asiantuntijahaastattelu ja kolmen pohjoiskarjalaisen kansallispukuja harrastavan henkilön haastattelua, valokuvausta ja videokuvausta. Juttupakettiin oli tarkoitus tehdä infografiikkana kartta ja aikajana sekä yhdistelmägrafiikkana kansallispukujen osien esittelyt ja videot.

Ensimmäisenä suuntasin kirjastoon etsimään kansallispukuihin liittyvää kirjallisuutta. Palasin työpaikalle pinon pääosin sarafaaneista ja fereseistä kertovan kirjallisuuden kanssa. Taustakirjallisuuteen perehdyin ensin työn lomassa ja tein yllä olevan juttusuunnitelman. Seuraavaksi etsin haastateltavat ja loppukevään ja kesän aikana tein haastattelut.

Visualisointi-ideoita ja suunnitelmia

Pohdin hetken pukujen piirtämistä ja animointia, mutta ajattelin nostaa puvut ja niiden omistajat päärooliin ja antaa pukujen syntytarinan ja historian puhua puolestaan.

Valokuvaten käsityön jälki ja kankaiden ajan patina tulivat mielestäni paremmin esiin.

Pääkuvitukseksi lehteen syntyi kansallispukujen osien esittelyt yhdistelmägrafiikkana, joihin lähdetietoa löysin Kansallispuvut.fi -sivustolta, haastateltavilta ja lähdekirjallisuudesta. Näihin töihin olin tyytyväinen – lehdessäkin painojälki oli kohtuullista. Pukujen omistajat ja puvut tulivat mielestäni melko hyvin ja raikkaasti esiin.

Verkkototeutuksen olisin voinut tehdä näistä samoista grafiikoista esimerkiksi ThingLinkissä, mutta päädyin videoihin, joihin lisäsin myös graafisia elementtejä. Seuraavassa videossa Eeva Ikonen näyttää myös, kuinka monikerroksisen puvun päällepukemisen tapahtuu. Verkossa videoiden oli ajatus olla upotettuna juttujen väliin.

Interaktiivisesta kartasta printtikartaksi

Kiinnostavaa oli mielestäni se, miksi maantieteellisesti pukuja oli hyväksytty toisilta alueilta enemmän ja toisilta vähemmän. Päädyin tekemään oman visualisoinnin Kansallipuku.fi -sivustolta löytyvästä hyvin pelkistetystä interaktiivisesta kartasta, josta ei saanut käsitystä pukujen määristä eri alueilla.

Halusin osoittaa jutun ja grafiikan avulla kuinka paljon virallisia kansallispukuja oli eri maakunnissa, mitkä lännen ja idän erot puvuissa olivat ja miksi kansallispukuja oli toisilla alueella runsaasti ja toisilla vähemmän. Verkkoon tein kartasta ja pukujen eroista oman version. Alla printtilehden versio.

Kysyin myös kansallispukukonsultti Taina Kankaalta, miksi tietyillä alueilla pukuja oli enemmän kuin toisilla. Kankaan mukaan toisilla alueilla on oltu aktiivisempia, tutkittu alueen perinnehistoriaa kuin toisilla alueilla. Tästä esimerkkinä Karjalan runsas kansallispukujen määrä.

Pohjois-Karjalan kansallispuvusta vesiperä

Kansallispukukeskuksen virallisilta kansallispukulistoilta löytyi Pohjois-Karjalan alueelta ainoastaan Raja-Karjalan puku, mikä osaltaan kansallispukukonsultti Taina Kankaan mukaan selittää feresin suosion maakunnassa.

Feresi on kansanpuku, ei kansallispuku. -Taina Kangas

Lähdin jäljittämään Pohjois-Karjalan omaa kansallispukua: Onko Pohjois-Karjalan museon kokoelmiin koottu 1700-1800-luvun juhlapukeutumista? Voisiko sillä perusteella esittää, minkälainen olisi mahdollisesti Pohjois-Karjalan kansallispuku? Voisinko visualisoida sellaisen?

Lähestyin näillä kysymyksillä sähköpostitse Joensuun museioiden johtajaa Tarja Raninen-Siiskosta. Hän kertoi sähköpostissaan seuraavaa:

Pohjois-Karjalan kansallispukua tai Pohjois-Karjalan alueen virallisia pukuja ei ole kokoelmissamme tietokannan mukaan. Kokoelmissa on tietysti Laatokan Karjalan alueelta olkainhameita eli feresejä, joista osa on juhlakäyttöön tehty. Kontiolahdella on tehty Kontiolahti-puku, mutta se ei ole virallinen kansallispuku, eikä kovin laajalle levinnyt malli sielläkään.

----

En muista että Pohjois-Karjalassa olisi tehty arkeologisia kaivauksia 1800-luvulla, Joensuussakin ensimmäisiä kaivauksia tehtiin 1960-luvulla. Itse asiassa tässä maakunnassa on tehty todella vähän arkeologisia kaivauksia, jonkin verran on tehty inventointia. Tämä saattaa olla yksi syy, että täältä ei löydy omaa kansallispukua. Mutta asiaa on vaikea spekuloida kun ei olla tutkittu asiaa tarkemmin.

Muita visualisointiajatuksia

Kansallispukujen värimaailma on hyvin maanläheinen jo siitäkin syystä, että ennenvanhaan kankaita on kudottu itsevärjätyistä langoista. Länsi-Suomessa on käytetty ostokankaita ja Itä-Suomessa taas värikkäämpiä kirjailuja.

Suunnittelin yhdeksi visualisoinniksi kansallispukujen kuvista skannattua värimaailmaa Suomen kartalla, josta hypoteettisena ajatuksena olisi näkynyt myös alueelliset erot. En kuitenkaan löytänyt tähän sopivaa työkalua, vaikka kuva-aineistoa minulla oli jo hyvin koossa. Lisäksi värisävyt olivat toisiaan lähellä toisiaan, joten mietin lopputuloksen näyttävän painon jälkeen sanomalehtipaperilla yhdeltä tummalta massalta.

Halusin ymmärtää myös kansallispukujen taustalla olevan kansallispukukeskuksen ja -neuvoston toimintalogiikan, joita listasin tietolaatikkoihin. Kokosin aikajanan, jolle en myöskään halunnut antaa pääroolia vaan sijoitin sen myös napakasti tietolaatikkoon. Nämä molemmat olisi voineet olla toki havainnollisempia lukijalle vuokaaviona tai muuna visualisointina.

Vakavien asioiden äärellä

Haastatteluja tehdessäni ymmärsin, että olemme melko vakavasti otettavien asioiden äärellä.

Monelle kansallispuvuilla on tärkeä merkitys, ne ovat heille kansallissymboleita siinä missä Suomen lippukin on.

Tämä arvostus kävi esille myös keskusteluissa kansallispukujen tuunaamisesta ja osien käytöstä muun arkipukeutumisen yhteydessä.

Halusin kunnioittaa haastateltavieni arvoja, enkä lähtenyt provosoimaan ja leikkimään aiheella, kuten kuvitteellinen Pohjois-Karjalan kansallispuvun visualisoiminen olisi saattanut olla. Sen sijaan hauska tapa olisi voinut olla rakentaa kansallispuvuista leikkimielinen testi, jonka perusteella testintekijälle valittaisi sopiva kansallispuku satojen kansallispukujen joukosta.

EDIT 23.10.2017: Vakavien asioiden äärellä -kappale.