Pohdintaa digitalisaatiosta

Mitä uutisgrafiikan digitalisaatio on?

Digitalisaatio on sanahirviö, joka toistuu lukemattomissa yhteyksissä. Sinänsä sanana se ei ole uusi. Suomessa digitalisaatiosta on käytännössä voitu puhua siitä alkaen, kun ensimmäiset tietokoneet tulivat koteihin. Digitaaliset teknologiat yleistyivät arkikäyttöön kuitenkin vasta 1990-luvulla, jolloin myös mediasektorilla perustettiin ensimmäisiä verkkolehtiä, joista Sanomalehti Karjalainen oli vuonna 1997 etujoukoissa.

Internet avasi käyttäjille uusia maksuttomia sisältöjä, joiden myötä 2000-luvulla tilaajat ja ilmoittajat katosivat ja printtilehtien levikinlasku ja ahdinko alkoi. Lehtiä on jouduttu lakkauttamaan ja lähes kaikissa maan mediataloissa on käyty useammat yt-neuvottelut, joissa on irtisanottu satoja journalisteja. Median ja toimittajan työn arvostus on käynyt pohjamudissa.

2000-luvulla mediatalot ovat kuumeisesti päivittäneet entisaikojen kalankääreitään uutisia suoltaviksi monikanavaisiksi tuotteiksi vastaamaan kysyntää. Teknologioiden arkipäiväistymisen myötä kuluttajien lukutottumukset ja median käyttö ovat muuttuneet siten, että medioissa on kehitetty uusia, maksullisia palvelukonsepteja verkkoympäristöön lukijoiden takaisin saamiseksi (https://sananvapauteen.fi/artikkeli/2305).

Näin myös Karjalaisessa paketoitiin printti- ja digilehden tilaus kestotilaajille vuonna 2016. Tilaajat saavat muun muassa ekstrasisältöjä verkkopuolella.

Datajournalismin läpimurto

Mihin uutisgrafiikka sijoittuu datajournalismin kentässä?

Digitalisaatio on tuonut myös uutta ja hyvää journalismin alalle, kun sähköiset tietokannat ovat avautuneet kaikille. Journalismiin on syntynyt uusia muotoja esimerkiksi tutkivan ja datajournalismin saralla. Datajournalistinen juttu syntyy suuresta informaatiomäärästä tietokoneavusteisesti suodattamalla, analysoimalla tai tulkitsemalla. Yhtä hyvin se voi kuitenkin olla verkkolaskuri, -testi tai aikajana, joka on jollain tavalla vuorovaikutteinen lukijan kanssa.

Vuonna 2006 New York Times julkaisi ensimmäisen datajournalistisen juttunsa “The Casualties of the War”. Vuotta myöhemmin perustettiin Interactive Newsroom Technology -ryhmä, jonka jälkeen digitaalisen infografiikan nousukausi voidaan laskea alkaneen.

Datajournalismin kansainvälinen läpimurto tapahtui vuonna 2010 Wikileaksin Afganistanin ja Irakin sotaan liittyvien tietovuotojen myötä. (Datajournalismin käsikirja, 2016.)

Suomessa ensimmäinen datajournalismiin erikoistunut toimitus perustettiin vuonna 2012 Helsingin Sanomiin. Datadeski tuottaa ja kehittää datajournalistisia työkaluja, sisältöjä sekä infografiikkaa kaikkiin toimituksensa kanaviin. Vuotta myöhemmin Yleen syntyi Plus-deski, joka on erikoistunut datajournalismiin, visuaalisiin feature-juttuihin, virtuaalitodellisuuteen sekä interaktiivisiin artikkeleihin.

Graafisen suunnittelijan rooli informaatiomuotoilussa

Mihin uutisgrafiikka sijoittuu informaatiomuotoilun kentässä?

Informaatiomuotoilu on eriytynyt graafisesta suunnittelusta omaksi osaamisalueekseen. Graafinen suunnittelija keskittyy ensisijaisesti valmistajan brändi-ilmeen johdonmukaiseen soveltamiseen, kun taas informaatiomuotoilijan näkökulmasta brändi ja estetiikka ovat alisteisia grafiikan tiedonvälitykselle. (Tieto näkyväksi, 2016, s. 20.)

Tätä ajatuspolkua seuraten graafikon työ mediassa on informaatiomuotoilua, sillä uutisgrafiikan tulee olla mahdollisimman selkeää ja ymmärrettävää. Lisäksi graafikon tulee noudattaa journalistin ohjeita, jotka on laadittu tekijän ja lukijan oikeuksia eettisesti ajatellen. Moni graafikko omaksuukin sisällöllisen ymmärryksen journalistisessa työssä toimittajien kanssa. Työskentelyä helpottaisi kuitenkin se, että informaatiomuotoilua opetettaisiin jokaiselle alan opiskelijalle jo ammattiopinnoissaan.

Toiseksi lehtityössä noudatetaan myös Tieto näkyväksi -teoksessa esille tuotuja suosituksia infografiikan tekemisessä. Kaksi keskeisintä periaatetta Koponen, Hildénin ja Vapaasalon mukaan ovat vertailu ja sisällöllinen pelkistäminen. Informaatiomuotoilijan kultaisena sääntönä he pitävät seuraavaa lausetta:

Valitse esitystapa, joka tuottaa mahdollisimman selkeän lopputuloksen.

Tämä pätee hyvin valmistaessa grafiikkaa verkkoon ja printtiin, vaikka molemmissa on omat lainalaisuutensa.