Viisi huomioitavaa asiaa visuaalisessa jutussa

Graafinen suunnittelu on visuaalista viestintää, jota lehtityössä kutsutaan visuaaliseksi journalismiksi. Monesti paras lopputulos syntyy, kun graafikko pääsee heti ideatasolta mukaan jutun suunnitteluun.

Luovaa prosessia on kuvattu humoristisestikin sotkuisen lankakerän kaltaiseksi poluksi. Hyvän lopputuloksen kannalta sekavalta vaikuttava alku on välttämätön. Alla olevan kaavion muotoiluprosessista on esittänyt muotoilun tutkija ja professori Liz Sanders.

Mirko Lorenz yksinkertaisessa datajournalismin prosessikaaviossa määritellään myös työvaiheiden arvo yleisölle. Nämä kaksi kaaviota yhdessä kuvaavat mielestäni hyvin visuaalisen jutun tekoprosessia.

Listasin viisi kohtaa, jotka ovat mielestäni ja graafikon näkökulmasta tärkeitä ottaa huomioon visuaalisen jutun suunnittelussa ja julkaisussa. Peilaan asioita jälkiviisaasti omaan tekemiseeni.

1. Jutun visualisointi vai visuaalinen juttu?

Voisiko jutun tehdä pelkästään visuaalisista lähtökohdista käsin? Puhtaasti infograafiset jutut ja kuvareportaasit ovat lehdissä harvinaisempia kuin perinteisellä kerrontatavalla tekstilähtöisesti toimitetut jutut.

Visuaalisuuden kautta juttu avautuu lukijalleen aivan toisella tavoin kuin tekstierämaata lukiessa.

On huomioitava, että juttu ja sen visualisointi tulisi kertoa aiheesta aina omat tarinansa.

2. Näkökulman rajaus ja projektinhallinta

Näkökulma helpottaa monesti aineiston etsintää. Myös lukijaa on hyvä muistaa, eli kenelle jutun kirjoitan ja kuvitan?

Tee alustava suunnitelma siitä, minkälaisia juttu-, kuva- ja grafiikkaelementtejä olet ajatellut jutun aihealueeseen liittää. Kynä ja paperi ovat monesti tässä kohtaa käytännöllisimmät välineet. Käteviä sähköisiä projektinhallintaohjelmia on verkossa esimerkiksi Trello.

3. Yksi- vai monikanavainen julkaisu?

Pohdi mihin kanavaan olet juttuasi tekemässä.

Jokaisella julkaisukanavalla on omat lainalaisuudet, jotka tulisi tiedostaa.

Mitkä ovat grafiikan tekniset vaatimukset printissä ja verkossa? Onko esimerkiksi verkkoon suunniteltu video tulossa desktop-katseluun vai sosiaalisen median käyttöön?

Lehteen sopivat osaset on raamitettu, verkossa on taas väljempää. Verkossa tulisi päästää irti lehtimäisestä ajattelusta.

4. Visuaalisten elementtien muotoilua, ei koristelua

Kerätty aineisto sanelee usein sen, millaista visualisointia lähdetään tekemään tai kannattaako sen tekeminen ollenkaan. Tehdäänkö infografiikkaa vai tehdäänkö jokin muu visualisointi valokuvaten, piirtäen tai grafiikan ja kuvan yhdistelmää käyttäen?

Infografiikkaan eli tilastografiikkaan tarvitaan yleensä numeerista tietoa, jota voidaan verrata keskenään. Visualisointiin sopivaa diagrammityyppiä hakiessa voi käyttää vaikkapa datavisualisointien Wikipediaa. Esimerkkejä voi hakea muista medioista tai alan kilpailujulkaisuista, kuten Society for News Designin vuosittaisesta Malofiejin uutisgrafiikkakilpailusta, jossa vuodesta toiseen menestyviä lehtiä ovat muun muassa The New York Times, National Geagraphic, South China Morning Post, La Nación ja In Graphics.

Muita visualisointimahdollisuuksia ovat esimerkiksi tietokuvitus (esittävä kuva, jonka funktiona on tiedon välitys), erilaiset kartat, käsitegrafiikka (laatu-, järjestys- tai välimatka-asteikkoa hyödyntävä grafiikka esim. aikajana) ja verkostomallit (kuvaavat olioiden tai käsitteiden välisiä yhteyksiä). Inspiraatioita näihin visualisointeihin voi hakea esimerkiksi Information is Beautiful -sivustolta. Visualisoimisideoita voi etsiä myös Pinterestistä lähdekriittisin silmin.

5. Juttujen julkaisu ja seuranta

Mieti julkaisuajankohta tarkasti. Parasta olisi jos julkaisuun liittyisi lukijoiden aktivointia ja sitouttamista esimerkiksi kyselyiden kautta jo ennen julkaisua, ja palautteen avulla julkaisemisen jälkeen.

Päivän lehti on huomisen kalankäärettä, mutta verkossa ikuisesti.