Viisi kehittämisehdotusta
- Eveliina Salomaa
- Feb 22, 2018
- 2 min read
Updated: Feb 23, 2018
Kehittämistehtävänäni on löytää uusia tapoja toteuttaa digilehden graafisia sisältöjä. Tutkimukseni lopputuloksena esitän viisi kehittämisehdotusta Karjalaisen verkkografiikan valmistamiseksi.
Sanomalehti Karjalaisessa perustettiin 2000-luvun alussa visuaalinen toimitus, johon kuuluu nykyään kolme graafikkoa ja viisi valokuvaajaa. Visuaalisessa toimituksessa tehdään kuvituksia ja uutisgrafiikkaa, suunnitellaan ja taitetaan teemasivuja, tehdään juttuvarauksia sekä viimeistellään lehden B-osaa.
Verkkotoimituksessa on verkkotuottaja ja kaksi verkkotoimittajaa. Tämän lisäksi toinen uutispäälliköistä on keskittynyt verkon nopeaan uutistuotantoon. Verkkotoimittajat tekevät yhteystyötä visuaalisen toimituksen kanssa. Uusien verkkosisältöjen suhteen ilmapiiri on avoin ja kannustava. Vuoden alusta alkaen olen saanut tehdä verkkopuolelle uusia kokeiluja videoiden, interaktiivisen aikajanan ja grafiikan muodossa. Nämä ovat pieniä, mutta tärkeitä askeleita kohti uusia sisältöjä ja esitystapoja maakuntalehdessämme.
Animaatiovideo:
Thinglink interaktiivinen grafiikka:
Thinglink interaktiivinen kartta:
Timesline-aikajana:
Verkkojutun grafiikkakuvitus:
1. Visuaalinen verkko-ohjeistus
Verkosta tulisi löytyä myös laadukasta ja visuaalisesti loppuun asti mietittyä sisältöä tilaajille. Puhutaan Helsingin Sanomien lanseeramista timanttisisällöistä. Yhteinäinen ulkoasu ja hierarkia lisää luettavuutta verkossakin.
Verkko on luonteeltaan vapaata maata, jonne voidaan spontaanistikin heittää lehdestä ylijääneet kuvat kuvagalleriaksi. Juttumuodot ja esitystavat ovat vapaampia, mutta silti olemassa olevien juttumallien ja toimiviksi koettujen datavisualisointien koostaminen helpottaa tekijöitä jutun suunnitteluvaiheessa. Jotta kaikilla on yhtenäinen käsitys verkkosisällöistä tarvitaan oma verkko-ohjeistus.
2. Digigraafikko plus koodari?
Mediatyössä siihen kuuluu monesti toimittaja, kuvaaja, graafikko ja visuaalinen esimies. Digisisältöjä suunniteltaessa mukaan pitäisi liittää jo alusta alkaen verkkotuottaja, jonka kanssa verkkoon voidaan suunnitella erillistä sisältöä sekä uudenlaista visuaalista toteutusta. Yksi koodaukseen perehtynyt työntekijä ei olisi myöskään pahitteeksi, jos halutaan luoda aivan omia datavisuaalisia juttuja.
Työryhmä ja tiimi ovat tärkeitä.
3. Työprosessi kuntoon
Verkkografiikan tekeminen jää monesti viimeiseksi. Näin ei pitäisi olla. Sen aktiivinen suunnittelu tulee alkaa ensimmäisestä palaverista, jossa ideaa jalostetaan ja juttumalleja mietitään. Verkkografiikka tehdään parhaalla mahdollisella toteutettavalla esitystavalla.
Laajemman artikkelikokonaisuuksien osalta työ on hyvä jakaa jopa niin, että printin ja verkon tekeminen on eri graafikoilla. Työn jakamisen avulla saadaan parhaimmat resurssit tekemään kutakin työtä. Ajankäyttö ja työvälineiden toimivuus ovat myös tärkeitä seikkoja.
Eri julkaisukanavilla on erilaiset tarpeet ja yhdellä graafikolla rajalliset resurssit.
4. Tiedonjako ja koulutus
Jotta verkkografiikan tekeminen sujuu mahdollisimman vaivatta, pitää tekijän tietää mitä ja miten homma tehdään. Hakuammunnan sijaan olisi hyvä tietää millaisia vaihtoehtoja voidaan käyttää ja miten ks. visuaalinen verkko-ohjeistus. Käytännössä se vaatisi koulutusta esimerkiksi Suomen johtavien medioiden vastaavilta henkilöiltä.
Yhteistyöllä hommat onnistuvat paremmin kuin yksinään. Lopputulos harvoin huononee kollegan viisaista kommenteista.
Tietoa voidaan myös jakaa niin, että se hyödyttää muitakin.
5. Datavisualisointeihin työkalupakki
Printtilehdessä visuaaliset jutut nousevat hyvin esiin muusta tarjonnasta, mutta digilehdessä julkaisualusta asettaa omat rajoitteensa visuaaliselle iloittelulle. Silti uusia visualisointitapoja kannattaa etsiä ja kokeilla.
Verkkografiikan toteutusta mietittäessä kannattaa hyödyntää jo valmiita datavisualisointityökaluja, joilla tehdyt visualisoinnit voidaan upottaa verkkojutun yhteyteen. Monesti niihin tarvitaan vain käyttöoikeus ja kirjautuminen ennen kuin valmiit visualisoinnit (testit, kartat, aikajanat yms.) voidaan upottaa omille verkkosivuille.
Datavisualisointityökaluja toimittajat voivat käyttää myös itsenäisesti.
Työkaluja datavisualisointeihin
Datajournalismin työkäytännöt -teoksessa esitellään vuosilta 2013–2015 seuraavat datajournalismiin soveltuvat työkalut ja -ohjelmat:
Commenti